March 23rd, 2009 Martti Roitto
Australiassa aletaan vahtia ja sensuroida blogeja, joissa kritisoidaan paikallista Internet-sensuurikoneistoa. Australian lista sensuroi mm. uhkapelisivustoja, hauskoja kuvia kissoista, usenetin uutisryhmiä yksittäisestä lukupalvelusta (palveluita lienee satoja ellei tuhansia ja niiden lisäksi on mahdollista käyttää vaikkapa sähköpostiohjelmaansa uutisryhmien lukemiseen), 4chanin /b/-imageboardin (NSFW) ja yksittäisiä foorumiurleja joissa on mm. sessio-IDejä ja referrer-nimiä – tällaiset sivustot on käytännössä sensuroitu vain niiltä, jotka ovat urlit listalle lisänneet, muilla ne näkyvät normaalisti.
Tässähän ei sinänsä ole mitään uutta, sillä ihanassa kotimaassamme Suomessa tehdään täysin samaa: Internetaktiivi Matti Nikin ylläpitämä sensuurivastainen blogi (sensuurin kiertävä linkki) on ollut sensuroituna jo vuoden päivät ja pysyy sellaisena edelleen huolimatta siitä, että valtakunnansyyttäjänvirasto on todennut, ettei sivusto riko lakia.
Rikosylikomisario Lars Henriksson Keskusrikospoliisista sanoo, ettei ole vielä ehtinyt tutustua päätökseen. Hän ei ainakaan heti lupaa, että Nikin sivut poistetaan salaiselta listalta. “Täytyy perehtyä päätökseen. Pitää kuitenkin muistaa, että estotoiminta ja tämä rikosoikeudellinen puoli ovat kaksi eri asiaa.”
Keskusrikospoliisi käyttää siis sensuroidessaan tuomiovaltaa, yhtä osa-aluetta vallan kolmijaosta, jolle myös Suomen vallanjako perustuu. Perustuslain mukaan poliisille tosin kuuluu vain toimeenpanovalta; tuomiovalta on varattu tuomioistuimille. Suomen perustuslaki määrittää myös sananvapauden 12 § 1. momentissaan:
Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä.
Poliisi toimii siis perustuslain vastaisesti useammalla kuin yhdellä tapaa ja on varmasti asiasta tietoinen. Kuka valvoo tätä laitonta sensuurikoneistoa? Kuka vastaanottaa valitukset väärin perustein sensuroiduista sivuista?
Ei kukaan. Eduskunta ja hallitus toteavat poliisin olevan vastuussa. Poliisi sanoo, että he vain koostavat listan, eivät sensuroi, ja kääntävät syyttävät sormensa suomalaisiin Internet-operaattoreihin. Operaattorit taas sanovat noudattavansa lakia, josta hallitus uhkasi tehdä pakollisen, mikäli operaattorit eivät ryhtyisi vapaaehtoiseen sensuuriin.
Tilanne on melkein kuin Tarantinon leffasta – kolme eri tahoa syyttävät ringissä toisiaan, omalla kohdalla levitellään käsiä. Millähän tämän noidankehän saisi rikki?
Posted in News, Zealotry | No Comments »
March 6th, 2009 Martti Roitto
Jostain kumman syystä jokaisessa uskontokeskustelussa vedetään aina esiin se “mitä pahaa lähimmäisenrakkauden ja anteeksiannon opettamisessa on”-kortti. No, eihän siinä mitään, minunkin mielestäni hyvää ja tärkeää asiaa, joka tässä maailmassa jää usein kovin vähälle huomiolle kapitalismin paheiden pyörteessä.
Siitä huolimatta ihmettelen ääneen: Miksei näitä asioita voida opettaa logiikan ja moraalin keinoin? Miksi asiaan täytyy sotkea jumalolentoja, jotka eivät määritelmältään juurikaan poikkea satuolennoista? Lähtevätkö uskontojen opetukset siitä lähtökohdasta, että tavallinen ihminen ei kykene ajattelemaan asioita ja järkeilemään niistä loogisia kokonaisuuksia? Siksikö uskonnot perustavat doktriininsa siihen, että jokin kaikkivoipa olento määrää, kuinka ihmisen tulee käyttäytyä?
Noh, kaipa on helpompaa saada kansa pelkäämään auktoriteetteja kuin yrittää saada heidät ajattelemaan asioita itse.
Lawrence Kohlbergin teoria moraalin tasoista yrittää tehdä jonkinlaista jakoa juuri tästä asiasta. Harmillisen moni tuntemani ihminen on jämähtänyt listan alkupäähän (you know who you are!), ja varmasti jonkun lukijanikin kallon sisälle balsamoituneet yhteiskunnan pahoinvointivaltion sementoimat aivolohkot kaipaisivat hieman järjen verbaalista katuporaa erottamaan unta todellisuudesta. Ehkä olisi aika pyrkiä seuraavalle tasolle.
Kohlbergin teoretisoimat moraalin kuusi tasoa:
- Auktoriteetin rangaistuksen uhalla synnyttämä tottelevaisuus.
- Oman edun tavoittelu reilun pelin säännöillä tapahtuvana, kaikkia osapuolia hyödyttävänä vaihtona.
- Hyvien ihmissuhteiden moraali, johon kuuluvat kiltteyden ja yleisemmin hyvän maineen käsitteet sekä huolenpito toisesta. Tässä vaiheessa tärkeiksi käsitteiksi kehittyvät myös luottamus, uskollisuus, kunnioitus ja kiitollisuus.
- Moraali vastuuna yhteiskunnan hyvinvoinnista; sääntöjen ja lakien noudattaminen yhteiseksi hyväksi.
- Moraali yhteiskuntasopimuksena ja abstraktina yksilön oikeuksien hyväksymisenä.
- Yleisiin oikeudenmukaisuuden periaatteisiin nojautuva moraali, jossa yksilöillä on arvo itsessään.
Mielestäni teoria ei kuitenkaan ole tarpeeksi optimistinen; minä lisäisin seitsemänneksi tasoksi moraalin, jossa yksilön arvo ulotetaan koskemaan kaikkea elävää – niin eläimiä kuin kasvejakin, koko biosfääriä ja kenties myöhemmin universumia (jos sieltä elämää löytyy). Kahdeksas taso voisi olla jonkinlaista universaalia kunnioitusta kaikkea olemassaolevaa kohtaan, oli se sitten materiaa, antimateriaa, energiaa, antienergiaa tai Vanhasen II hallitus.
Minä olen mielestäni jossain 5. ja 6. tason välissä, missä sinä olet?
Posted in Zealotry | No Comments »