June 26th, 2009 Martti Roitto
On 25th June 2009, Michael Jackson, the undisputed King of Pop, was found in a coma at his Bel-Air mansion and later pronounced dead after a CPR-filled ambulance trip to the hospital. I hope this morbid event touches every single one music fan out there so that we may finally put to rest the bland and dull disfigurement of ars musica called “pop”.
Sure enough, there have been excellent pop artists in the history of pop – and there still are. The rather extensive genre of popular music is, of course, generally well-liked by definition, and many pop icons have certainly showed some extraordinary talent becoming somewhat immortal in the eyes of the common folk.
Such is not the case with present-day popular music. Since some asshat decided to make money-making the prime directive of record companies, true talent has often been left in the gutter in the favor of generic, caricatyral copies of pop icons – some existing only as trademarks proudly waving the flags of the recording giants owning them. Since the dawn of digital recording, the world has seen endless armies of covers and remixes of tried and true hit songs including, but not limited to: annoying animal singers the likes of Crazy Frog, the Smurfs, MIDI string orchestras, b-class tabloid stars and even politicians, TV talent show stars and overproduced celebrity musicians (featuring Antares Auto-Tune™)… the list is inarguably endless.
Pop music, all the pre-90’s music that was really liked by everyone, has become a product. It’s more profitable to manufacture pure garbage, put it out under a nice brand and advertise it enough to fool a percentage of the population into buying absolute bullshit in a jewel case than to actually find genuinely fresh expression. And don’t even get me started about the loudness war.
As of 25.6.2009, pop is officially dead.
Posted in Music | No Comments »
June 16th, 2009 Martti Roitto
Suomi oli tänään mukana “Operaatio Viikingissä”: pohjoismaiden poliisivoimien järjestämässä samanaikaisessa lapsipornoratsiassa. Tapahtuma huomattiin myös valtamediassa – ikävä kyllä myös Iltalehdessä, joka repi aiheesta melkoisen otsikon:
“Suomi mukana suuroperaatiossa – Poliisi iski voimalla LAPSIPORNORINKIIN“.
No, muuten hyvä, mutta kyseessä ei ollut lapsipornorinki, kuten Ylen vastaavasta uutisesta hyvin selviää:
“Keskusrikospoliisin johtava rikoskomisario Mika Ihaksinen kertoo YLE Uutisille, että kohdepaikkakuntia on tasaisesti Länsi-, Keski- ja Etelä-Suomessa. Osa paikkakunnista on hyvin pieniä. Kiinniottoja ja tietokoneiden takavarikointeja tehtiin myös Helsingissä.
Isku perustui pohjoismaisten internetrikostutkijoiden yhteiseen tutkintaan, jossa kerättiin tietoja laitonta kuvamateriaalia vertaisverkoissa ladanneista ja levittäneistä. Operaation suunnittelu oli alkanut jo kevällä ja sitä johti Tanska.
Tanskan poliisin tutkijat olivat selvittäneet rikollisen materiaalin IP-osoitteita. Ihaksisen mukaan ei ole mitään näyttöä siitä, että kyseessä olisi ollut varsinainen lapsipornorinki, sillä ilmeisesti vertaisverkon käyttäjät eivät tunteneet toisiaan.”
- Yle, lihavointi omaa
Kysymys kuuluukin, onko kyseessä puhdas hysteriajournalismin aikaansaama puolitahallinen väärinkäsitys, vai onko vuonna 1980 ex-kokoomuslaisen, nykyporvarillisen Uuden Suomen iltapäiväpainokseksi perustetun Iltalehden omistajalla Alma Medialla jonkinlaisia intressejä pitää yllä valheellista hysteriaa Internetin pedofiiliryhmien salaliitosta – kenties lapsipornosensuuria tai jotain vielä tuntematonta poliittista päämäärää puolustaakseen…
Posted in News | No Comments »
November 2nd, 2008 Martti Roitto
Minä en ymmärrä kirosanojen sensurointia. Hiljalleen mokoma mukasivistynyt toiminta on levinnyt valtamediasta myös yleisön käyttöön, ja vitut ja perkeleet ovat alkaneet muuttua v*tuiksi ja p*rkeleiksi. Mitä ihmettä tällä toiminnalla yritetään saavuttaa? Onko se jonkinlainen “olen parempi ihminen kuin te, kun en kirjoita likaisia sanoja”-konstrukti, ja tekevätkö ihmiset sen joka kerta tietoisesti vai onko tuo käsittämätön typeryys iskostunut kollektiiviseen alitajuntaamme niin tiukkaan, että siitä on tullut automaattinen osa etikettiä tietyissä sosiaalisissa tilanteissa?
Seriously. Jokainen, joka lukee sensuroidun kirosanan, tietää kyllä sensuroimattoman merkityksen, oli sitten lapsi tai vanhus, ja näin ollen tuokin vähäinen sensuuri on ainoastaan kukkahattutätien “emme halua nähdä maailmaa sellaisenaan vaan kellua tyytyväisyyden kukkeassa laguunissa”-jeesustelua. Ja koska joku ihan varmasti väittää, että ko. sensuuritoiminnalla suojellaan lapsia, voidaankin tästä vetää aasinsilta toiseen minua vituttavaan asiaan: ylisuojelevaisuuteen.
Joo, omat lapsesi ovat ihan takuulla sinulle rakkaita. Mutta ovatko he niin rakkaita, että pyrit kaikin keinoin sulkemaan heidän silmänsä tämän maailman rumuudelta, pahuudelta ja ongelmilta? Mietipä, mitä tapahtuu, kun tuollaiset kukkakedon kasvatit päästetään ulos Platonin luolasta ja he näkevät kielletyn maailman ensi kertaa.
Sensuuri – oli se sitten kotona, Internetissä tai eduskunnan kahvilassa – ei ole ratkaisu mihinkään, ei todettuun eikä koettuun pahuuteen. Päinvastoin, sensuuri poikkeuksetta ruokkii sensuroitua, herättää kiinnostusta kiellettyä kohtaan: kieltolain aikana juotiin niin saatanasti aina kun pullo jostain löytyi…
Tässä tarvitaan ymmärrystä, kysymyksiä, perusteluja, ei kasvottomia kieltoja. Suojellessasi lapsiasi tappavilta videopeleiltä, raiskaavalta Internetiltä ja huumaavalta televisiolta, voit miettiä millaisia perunoita kasvimaallasi kasvaakaan. Ehkäpä lapsillesi kehittyy teini-iässä myös keskittymishäiriö ja masennus – pitäisiköhän heitä lääkitä amfetamiinijohdannaisilla ja selektiivisillä serotoniinin takaisinoton estäjillä?
Vaihdapa nyt sanan “lapsi” tilalle “kansalainen” ja kuvittele olevasi hallituksen jäsen. Eikö olekin mainio sanaleikki? Poliitikot nauravat verbaaliseen partaansa kulissien suojissa.
Samaan aikaan jossain päin Afrikkaa: HIV-positiivinen 14-vuotias tyttö synnyttää raiskaajan lasta savimajassa.
Posted in Rants | 1 Comment »
August 14th, 2008 Martti Roitto
Iltalehti meni julkaisemaan nyt jo poistetun artikkelin (kuva vasemmalla), jossa väitetään Pekingin olympialaisten kultamitalien olevan 99-prosenttisesti lyijysekoitusta. Lähteenä “uutiselle” on koomikko Andy Borowitzin kirjoittama “uutinen” The Huffington Postin internetsivuilla.
Jostain syystä Iltalehden toimittajilta meni pilauutisen räikeä huumori ja loppukaneetti täysin ohi. Toivottavasti kukaan ei ehtinyt levittää uutista faktana – Kiinan edustajat eivät varmastikaan olisi kovin mielissään moisesta.
Nämäkin kohdat Iltalehti missasi täysin:
“I am very, very concerned about my extensive contact with gold medals,” Mr. Phelps told reporters. “But what am I supposed to do? Stop being so awesome?“
In other Olympic news, China’s hopes for winning more medals in women’s gymnastics were dashed when one of their leading gymnasts vanished down a bathtub drain on Tuesday.
Immediately after Jiang Qimin’s disappearance, Beijing authorities launched a search for the acclaimed seven-pound athlete.
Jiang had been the subject of speculation earlier this week as many foreign observers doubted China’s claims that the two-foot-tall gymnast was sixteen years old.
In an interview with NBC’s Bob Costas on Monday, Jiang sparked controversy with this response to a question about her age: “I want my sippy cup.“
Andy Borowitz is a comedian and writer whose work appears in The New Yorker and The New York Times, and at his award-winning humor site, BorowitzReport.com.
Posted in News | 9 Comments »
August 12th, 2008 Martti Roitto
Cuzetuksen Tozimiehellä taitaa ihan oikeasti olla jotain ongelmia, sen verran herran teksti haiskahtaa jopa itselleen valehtelemiselta, asioiden suurentelulta ja yleiseltä itsetunnon paikkailulta. Eipä tosin ihmekään, sama mieshän julistaa jo bloginsa otsikossa bloginsa Suomen suosituimmaksi. Näinköhän pitää paikkaansa?
Enivei, siellä on nyt vedetty hernettä nekkuun oikein palkokaupalla. Parhaat palat uusimmasta (editoidusta!) blogipostauksesta, jota varmaan muokataan taas totuudenmukaisempaan muotoon heti kun Tozimies herää kauneusuniltaan ja tajuaa jääneensä kiinni todella typeristä valheista.
“Kansainvälisen uran tehneen mallin naineen Tozimiehen silmä ei pettänyt naiskauneudessa tälläkään kertaa: Tozimies ennusti 21. Tammikuuta – vastoin Betwayn vedonlyöntikertoimia – Miran vievän koko potin”
Tälle repesin ääneen. Että oikein vedonlyöntikertoimia vastaan, varsinkin, kun kilpailun arvovaltainen raati on todennäköisesti ollut herra Tozimies “luulen olevani jotain” Cuzettajan palkkalistoilla.
“Mun muija on MALLI ja meikäl on SILMÄÄ NAISKAUNEUDELLE …”
“Kilpailun jälkeen Mira on tunnollisena yksinhuoltajaäitinä pitänyt matalaa profiilia ja kieltäytynyt lukuisista kissanristiäisistä ja kutsuista. Julkkismiesten piirityksestä ja vilkkaasta tekstiviestiliikenteestä ei ole saanut (tarvinnut) lukea juorulehdistä. Mira on ollut hiljaa ja ampunut kaikki huhut määrätietoisesti alas. Moni pissis olisi myynyt “uutisensa” (ja sielunsa) juorulehdille Ibizan matkasta.”
Aika kovaa tekstiä, kun otetaan huomioon, että tämä matalan profiilin yksinhuoltajaäiti tosiaankin seurustelee porno”tähden” kanssa ja on ollut kaiken maailman paskalehtien jutuissa tämän “sponsoroikaa minulle tissit”-tempauksen takia. Mielenkiintoista on myös se, että mikäli Mira ei ole myynyt itseään lehdistölle, miten helvetissä lehdistö tiesi huutokaupan päättymisestä ennen sen päättymistä?
Mutta enpä ala enempää suomimaan, tällä hetkellä on muutakin tekemistä – jätän sen kunnian edelliseen postaukseen kommentoineelle nimimerkki Sarkasmille, jonka oivan vastauksen voitte lukea täältä.
Cuzetus kirjoittaa: “Tuossa hulinassa vain porukalta loppui kesken harkinnan lisäksi vanhemmilta saadut viikkorahat ja (vaadittava) keräyslupakin taisi jäädä hakematta siinä kaikessa kiireessä.”
Sarkasmi kirjoittaa: “Niin enpä voi muuta sanoa kun että taas kerran on artikkeli väärässä. Ei taida olla lakiasiat eikä oma tieto edes tarkistettua ennen uutisointia. Outoa että ne “joukot joissa tyhmyys tiivistyy” sai alle 10 minuutissa selville lakipykälät, kun asia tuli ircissä puheeksi.”
Suomen laki kirjoittaa:“Tämän lain tarkoituksena on mahdollistaa yleishyödyllisen toiminnan rahoittamiseksi järjestettävät rahankeräykset ja estää epärehellinen toiminta rahankeräysten yhteydessä.
Tätä lakia sovelletaan rahankeräysten toimeenpanemiseen. Tämän lain soveltamisalaan eivät (huom. eivät kuulu) kuulu:
1) naapuriapu;
2) tavarakeräykset;
3) vetoaminen yleisöön omaisuuden saamiseksi
testamentein;
4) hyväntekeväisyyshuutokaupat, tukikonsertit
ja tukitilaisuudet; …
Katsotaanpa miten nopeasti Cuzetuksessa aletaan (taas) muokkailla blogitekstiä sitä mukaa kun cuzetukset paljastuvat…
Edit:
“Vai oliko tämä dissausoperaatio, misinformaation levittäminen ja salaliittoteoriat osa vuosituhannen älykkäintä sissimarkkinointioperaatiota, jolla yleisön fokus pidettiin huutokaupassa?”
Ei ollut, mutta kieltämättä ihan hyvä yritys kääntää asia itsellenne positiiviseksi.
Mikäli asian laita ei ole vieläkään sielläpäin selvinnyt, niin väännetään nyt rautalangasta: Attention Whore -keräykseen osallistuneet laittoivat rahansa likoon siksi, etteivät he pidä huudon järjestäjiä tai huudon kohdetta juuri minään – ja se on helvetin oikein. Cuzetuksen “tozimiehen”* ja muiden osanottajien kaltaiset egoistiset kusipäät tulee palauttaa maan pinnalle, mieluiten maan alle.
Lyhyesti: Teistä tehtiin yleisen pilkan ja halveksunnan kohde; teille nauretaan päin naamaa.
*(Oletettavasti kolmenkympin kriisin tuolla puolen oleva narsistinen, juuri ja juuri ihmiseksi luokiteltavissa oleva ilmestys, jolla on uskomattoman kova tarve kasailla pilvilinnojensa tueksi puolitotuuksia ja suoranaisia valheita. Esiintyy pseudonyymin takaa nimettä ja kasvoja vailla. Todennäköisesti uskoo itse omiin juttuihinsa ja pitää niitä tosiasioina.)
Posted in Turhuus | 2 Comments »
